Loppuviikko hurahtikin tosiaan kyläillessä monessa paikassa. Keskiviikkona kävin kaverin luona ja illalla lähdettiin sitten poitsun kanssa mun vanhempien luo kolmeksi yöksi. Torstaina käytiin vierailemassa toisen kaverin luona kotipaikkakunnalla ja perjantaina suunnattiin päiväsittäin takaisin kotiin, kun tuli pistäydyttyä neuvolassa purkamassa vähän sydäntä.
Pojan itkuisuus ja imetysongelmat (rintaraivareita ja syöntiongelmia ollut vähän joulusta lähtien) aiheuttaa nyt vähän itselle tuskastumista ja itsesyyttelyä. Kuulemma aivan turhaa enkä tee mitään väärää. Poika saa maitoa ja ehkä osasyy on se, että äiti yrittää edelleen syöttää liian pitkään, kun toinen on jo paaaaljon isompi ja saa rinnat tyhjennettyä nopeammin. Ehkä. Maitoa kuitenkin tulee, koska neuvolan vinkkinä kokeilin antaa pullosta omaa maitoa vielä imetyksen jälkeen. Ei maistunut enää. Joten kyllä tässä nyt on jostain muusta kyse kuin siitä, että olisi nälkä. En tiedä, liekö on tiheän imun kausi meneillään, kun entisestä 1-2 yösyönnistä ollaan vaihdettu 3-4 syöntikertaan/yö. Väsyttävää, mutta toivottavasti vain väliaikaista. Neuvolassa käynti helpotti kyllä omaa oloa, vaikka mies on ihanasti osittain samoilla asioilla minua lohdutellutkin jo pidemmän aikaa.
Lähdettiin sitten perjantaina takaisin porukoille ja ennen sitä käytiin äiskän kanssa kiertämässä vähän kirpparia. Löytyihän sieltä taas kivoja vaatteita pojulle. Alkaa meinaan nuo yöpuvut olla jo vähän turhankin pieniä, ni pitää vaihtaa jo isompaan kokoon :) Äiti osti myös kirpparilta löytyneen unipussin pikkumiehelle, niin päästään testaamaan, josko siinä nukuttaisi paremmin :) Nyt on pari viikkoa heräilty yölläkin paljon useammin eikä aina ole ollut nälästä kyse.
Mies tuli sittenkin vasta lauantaina hakemaan meidät seuraavaan vierailupaikkaan, niin sai tehtyä kotona vähän omia hommiaan. Oli torstai mennyt koko ilta veljensä apuna, niin sillon jäi omat hommat hoitelematta. Soitti minulle lähtiessään harjoittelusta, ja selvis, ettei ehkä ihan keretä nähdä ennen kuin lähdetään, kun miehen piti vielä käydä kaupassa. Pakkasin just poitsua äidin autoon (oltiin menossa äiskää hakemaan töistä), kun mies kurvas autolla pihaan. Ei ollutkaan mennyt vielä kauppaan, jotta kerkes näkemään meidät vilaukselta ennen lähtöä :) <3
Mennään ensi viikonloppuna vihdoinkin käymään ystäväperheen luona! :) En malta odottaa perjantaita, kun päästään ajelemaan heille kylään. Ihana nähdä pitkästä aikaa ihan kunnolla ajan kanssa. Ja josko meidän pikkumieskin olis jo sen verran iso, että hoksais reagoida kaveriin :D Ainakin on jonkinverran katsellut uteliaana jo kansalaisopistolla muita vauvoja :)
Aloitellaan sitten reissun jälkeen varmaan pikkuhiljaa vähän kiinteitä :) Katellaan olisko se nyt sitten apu tähän itkuisuuteen ja lisääntyneisiin yöheräilyihin. Ja jos ei vielä ala maistua, niin sitten kokeillaan myöhemmin uudelleen.
Tilasin just Ebaysta pojan huoneeseen seinätarran, niin saa vähän koristusta sinnekin. Tällä hetkellä huone on aika pelkistetty, niin jospa tuo toisi vähän eloa seiniin :) Muutenkin ollaan vähän mietitty remppailua, kun tuo portaikon remontti jäi kesken pojan synnyttyä. Vihdoin ja viimein keksittiin, mitä sille halutaan tehdä ja katsotaan, josko se tästä vähän kerrassaan pääsisi toteutukseenkin :) Samalla täyttyi pää tietenkin monista muistakin ideoita, mutta miehen sanoin, jospa hoidetaan ensin tuo portaikko tärkeimpänä alta pois :)
Leikitettiin äsken poitsua tuossa lattialla ja kyllä sydän sulaa onnesta, kun näkee miehen ja pojan nauravan yhdessä ^^ <3
Nyt poitsu vetelee unia kantoliinassa ja minä taidan lähteä silittämään vihdoinkin (neljän kuukauden odotuksen jälkeen) tuon verhon pojan huoneessa olevan kirjahyllyn eteen. Lastenhuoneessa on pakko pitää minun kirjojani, kun ne ei muualle mahdu, mutta haluan piilottaa ne, etteivät ole koko ajan esillä. Mies ripusti kyllä verhovaijerin jo ennen pojan syntymää, mutta en ole saanut aikaiseksi/muistanut silittää sitä siihen tulevaa verhoa. Jospa nyt ottaisin itseäni niskasta kiinni! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti