Pikamuisto

Käytiin bussilla mun mummon ja ukin luona ja kun lähdettiin sieltä, niin poika sippas samantien vaunuihin. Hyvä, että kerettiin pihasta lähteä kohti bussipysäkkiä, niin pikkumies veti jo unta palloon. Bussimatka kesti n. 53 minsaa ja vähän yli puolenvälin kohdalla oltiin kaupungissa ja bussi pysähtyi ja sammutti moottorinkin, kun oli hieman pidempi seisahdus siinä. Vaunut oli normaalilla vaunupaikalla ja minä istuin sitten siinä silleen, että vaunut oli mun edessä heti kaiteen edessä. Hieman pysähdyksen jälkeen alkoi kuulua vaimea "Hei.. hei.." -ääni. Katoin ympärilleni, että ei täällä kyllä muita lapsia ole ja kurkkasin vaunuihin harson alle. Siellä äitin pikkurakas ilmoittaa hiljaisesti, että hereillä ollaan, pääsiskö syliin <3

Ensimmäinen hereillä oltu bussimatka siis takana :) Oikein kiltisti istui loppumatkan n. 15-20 minsaa sylissä ja katteli uteliaana maisemia.

Tällä hetkellä on hyvin kovassa käytössä nuo hei- ja ei-äänteet :) Hassu oli, kun toissapäivänä kutittelin poikaa, niin toinen niin tomerana sanoo "Hei! Hei!" ihan just semmosella äänensävyllä, että annappas olla nyt, älä kutittele! <3

Kiinteitä ja kapalointia

Haha, se siitä siististä syömisestä! :D Taiskin olla se salaisuus siinä, että iskä osas syöttää paaaaljon siistimmin, kun äiskä :D Tänään oli kolmas kerta kun syötiin perunaa ja mä oon syöttäny nyt kahdella viimeisimmällä kerralla. Ja on poika vähän sen näkönenkin ollu, että nyt syödään :P Pottua löytyy suun lisäks silmistä alaspäin koko naamasta, molemmat kädet on ihan perunassa, samoin maha ja jalat. Mutta nooooh, ehkä mäkin tästä petraan ja yritän vähän siistimmin syöttää :D Hienosti kuitenkin menee ja suurin osa ruoasta menee mahaan asti :) Nuokin sotkut johtuu suurimmaks osaks siitä, että pojusta on hirveen kiva tunkea ne kädet sinne perunan sekaan suuhun. Tänään laitoin luumuakin siihen perunan sekaan, jotta toimii maha sitten paremmin. Masukipuja ei ole onneksi tullut ollenkaan, tai ei ainakaan siltä näytä :)

Nyt ollaan nukuttu yötkin paremmin. Kolme viimeistä yötä on menny tosi hienosti, vaikkakin ollaan kuuden maissa oltu hereillä tunnin verran viime yönä ja sitten pe-la-yönä myös. Mut syönnit on ollu nyt vaan 1-2 kertaa ja nukkuminenkin on ollut yhtäjaksoista :) Viime yönä poitsu vetäs semmoset 6,5h putkeen! Toissayönä 6h ja sitä edellisenä eka pätkä 3,5h ja toka pätkä 4,5h :) On itelläkin paljon virkeämpi olo, kun saa nukuttua pidemmän pätkän kun vaan sen 2h. Ei tää varmaan vielä kiinteistä johdu, vaan todennäköisesti tuosta kapaloinnista, jossa ollaan poika nyt kipeilyn jälkeen nukutettu. Ei tietenkään kuumeisena, mutta kuumeen laskettua. Nukkuu paljon paremmin, kun ei herää siihen, että säpsähtää hereille :) Ei tosin olla kapaloitu varmaan ihan virallisesti, koska meillä jää pojalla jalat lähes vapaiksi, mutta suurin "ongelma" heräilyssä tuntuukin olevan kädet. Ja ne ollaan laitettu napakasti kiinni kehoon. Jalatkin toki vähän kiinni, mutta ei ihan kokonaan.

Oon tässä muutaman päivän yrittäny valkkailla hääkuvia hääkuvakirjaa varten. Onhan niistä häistä jo neljän kuukauden päästä vuosi, ni jos vaikka siihen mennessä sais valmiiks :D Nyt oon jo aika hyvin saanu karsittua. Kirjasta tulee kyllä ihan kattava, varmasti joidenkin mielestä liiankin kattava, mutta ite tykkään ottaa mukaan myös kuvia samoista tilanteista, mutta hieman eri ilmeillä jne, niin pääsee myöhemminkin sitten vähän enemmän tunnelmaan mukaan :) Ja kun saa tämän kirjan valmiiks, niin pitäneekin jo aloitella pojan 1v-kirjaa :D Lähinnä siis valkkaamaan kuvia tästä alkuajalta.

Nyt taidan pitää pienen lukuhetken ja jättää kuvat hetkeksi rauhaan :)

Kiinteät aloitettu! :)

Pikavinkki edelliseen.. Pähkinät saa oikein hyvin pilkottua sauvasekoittimella, mutta ole paljon minua viisaampi ja laita esim. keittiöpyyhe siihen kulhon päälle. On muuten pähkinänmurut pitkin keittiötä :D Kanelisuklaa ja keksisuklaa edelleen parhaat :) Puolukkasuklaa ihan ok ja miehen mielestä niin myös chilisuklaa. Ens kerralla kuulemma pitää kokeilla O'boy-kaakaoon, että tulee vähän makeampaa :P Menettää hieman raakasuklaan merkityksen, mutta pitänee tehdä omat satsit, itse oon ihan ihastunut tähän versioon :) Oliskohan eri kookosöljy ja eri hunaja vaikuttaneet siihen, että nyt on vähän koostumus semmosta tahmeampaa. Omasta mielestä parempi näin :) Hasselpähkinäsuklaakaan ei ollut hassumpaa.

Tänään poju saisin sitten ensimmäisen satsin perunaa :) Mammaa tais jännittää enemmän kun poikaa itseään. Annettiin pojulle ekaks lusikka omaan käteen ja se menikin hienosti suuhun asti jo. Vitsailtiin, että eihän sitä taida tarvita ees syöttää, kun itse jo laittaa lusikan suuhun :) Mutta tosi hienosti meni! Suurin osa päätyi suuhun (tosin hieman ruokailun jälkeen tuli kyllä iso puklu, mutta suurin osa kuitenkin meni suuhun) eikä kovin suuria ulospäräyttelyitä ollut. Olin ihan ihmeissäni, kun olin ekan kerran kuvitellu semmoseks, että suurin osa ruoasta päätyy jonnekin ihan muualle. Ilmeet oli vähän hassut välillä ja poika näytti miettivän, että mitäs tämä on. Mutta hymyillen kuitenkin jutteli ruoan lomassa ja koko satsi meni. Tais olla pari teelusikallista yhteensä, kun laitoin n. 1tl perunaa ja sit siihen vähän maitoa rinnasta sekaan, että tuli vähän juoksevampaa. Huomenna uusiks! :) Taltioitiin eka ruokailu videolle ja otettiin toisella kameralla kuvia, niin saa ylpeälle mummollekin sitten näyttää :) Ja tietenkin ukillekin.

Eilen meillä oli sosetalkoot pojan kanssa ja pakkasessa onkin nyt pitkäks aikaa pottua, porkkanaa ja bataattia. Luin netistä, että perunaa yksistään ei kannattais pakastaa, kun ilmeisesti koostumus voi muuttua. Kommentteja oli vähän molemmilta kannoilta, joten ajattelin kuitenkin ainakin kokeilla. Ollaan itse pakastettu muussia ainakin, eikä se juuri ole erilaiselta maistunut. En vielä tehnyt yhdistelmäsoseita, kun eihän sitä tiedä, jos toinen onkin vaikka allerginen. Myöhemmin sitten :)

Poika ja minä ollaan jo parempana eikä enää niin kipeinä, mutta miehellä tuntuu menevän huonompaan suuntaan. On ihan tukkoinen ja kipeän oloinen muutenkin. Jospa se tästä kuitenkin pikkuhiljaa. Pääsis mieskin ens viikonloppuna laskettelureissulle, kun olis terve :) Ollaan viikonloppu pojun kanssa kahdestaan ja viikon päästä maistellaankin sitten myös porkkanaa potut seassa :)

Kirjakysely

1. Kuka on lempikirjailijasi? - Tuija Lehtinen ja Nicholas Sparks on olleet jo pidemmän aikaa ne ehdottomat lempparit. Niiden lisäks Jodi Picoultin, Maeve Binchyn ja Elizabeth Noblen kirjat mm. on olleet erityisen hyviä, mutta heiltä en ole vielä kerennyt kovin suuria kirjamääriä lukea.

2. Minkä kirjan/mitä kirjoja olet lukenut moneen kertaan? - Lemppareista lemppareimmat The Notebook ja Where Rainbows End on tullut luettua toooosi monesti. Myöskin Harry Potterit ja Tuija Lehtisen tuotannosta ainakin Mirkka- ja Sara-sarjat on tullut luettua useampaan kertaan. Luen joitain hyviä kirjoja useammin, mutta luen kyllä paljon myös uusia kirjoja. Nyt on mennyt varmaan pari-kolme vuotta silleen, etten ole lukenut samoja kirjoja useampaan kertaan. Ennen oli rutiinina lukea Lehtisen Mirkka-sarja aina, kun kesäloma alkoi koulusta :) Eli se on varmasti luetuin sarja.

3. Mikä on suhteesi pokkareihin? Ovatko ne kertakäyttötavaraa vai kirjahyllykelpoista materiaalia siinä, missä kovakantisetkin opukset? - Hyllyyn vaan, ei ole merkitystä onko kannet kovat vai pehmeät, molempia löytyy hyllystä.

4. Mitä kirjoja lainaat, mitä ostat omaksi? - Jos jonkun kirjan olen lukenut ja se on ollut hyvä, niin se päätyy ehdottomasti hyllyyn, mikäli löydän sen jostain. Nykyään on tullut tehtyä moniakin löytöjä kirpparilta ja osa noista kirpparikirjoista on myös sellaisia, joita en ole lukenut. Takakansi vaikuttanut sen verran hyvälle, että se on uskaltanut ostaa sillä 0,50-2 eurolla, vaikka se mahdollisesti osottautuisikin huonoksi.

5. Mitä kirjaa luet juuri nyt? - Maeve Binchyn Punaisen höyhenen keittiö ja sitten tuo monta kuukautta kesken ollut 40 raipaniskua.

6. Mitä sinulla on lukulistalla? - Moooonta kirjaa :) 2012 rupesin pitämään vihkosta, johon kerään samaan paikkaan kaikki kiinnostavat kirjat ja toiselle puolelle vihkoa luetut kirjat. Tykkään päivitellä sitä, enkä usko, että saan koskaan kaikkia luettua. Sen verran kovalla tahdilla sinne tulee kirjotettua uusia kirjasuosituksia ja siihen päälle luen vielä kirjoja, joita siellä ei ole :D

7. Mikä kirja on viimeksi jäänyt kesken? Miksi? - Hm. Enpäs muista muita kuin yläasteella aloitetun Taru Sormusten Herrasta. On sen jälkeenkin varmaan joku ollut, mutta mulla ei oo tapana jättää kirjoja kesken. Tai siis, ei oo tapana lukea huonoja kirjoja, sanotaanko näin ;)

8. Kuinka olet järjestänyt kirjahyllysi? - Kirjailijan mukaan menee suurinpiirtein, ylhäällä lempparit ja sitten muut.

9. Jaa yksi lukumuistosi. Mitä kirjaa luit, missä ja milloin? Miksi juuri tuosta kirjasta on jäänyt erityinen muisto? - Hm. Ekana tuli mieleen Mary Nortonin Kätkijät. Luin kirjaa mummon ja ukin luona ala-asteikäisenä (?) ja kyseinen kirja on mun kummitädin vanha. Sain ko. kirjasarjaan liittyvät kaksi kirjat mummoltani pienenä ja niissä on mustavalkeita kuvia, jotka tätini on pienenä värittänyt. Kirjat ovat erittäin rakkaita itselleni ja ne on tullut myös luettua muutamaan kertaan. Kaikkia sarjan kirjoja minulla ei ole, enkä ole ihan varma olenko niitä kaikkia edes lukenut (pikainen googlettaminen kertoi, että sarjaan kuuluu viisi kirjaa, mutta ilmeisesti vain neljä on suomennettu?), mutta nuo kaksi ensimmäistä minulla on itselläni suomeksi. Lisäksi olin yrittänyt pitkään etsiä englanniksi sarjaa, kun löysin sen sattumalla Englannin reissullani kirpparilta varustettuna £1-hintalapulla. Kirja sisältää koko sarjan, joten olin enemmän kuin innoissani :) Olen itse leikkinytkin Kätkijöitä ja tehnyt mummon ja ukin luona niille jopa kodin käyttäen tulitikkurasioita sänkyinä jne :)  Tuo sarja on yksi lemppareistani ja itselleni tärkeimmistä ja tulen varmasti sen lukemaan pojulle, jahka hieman kasvaa ja ymmärtää :)

10. Haaveiletko itse kirjan kirjoittamisesta tai oletko kenties jo kirjoittanut kirjan? - Haaveilen. Oon haaveillu varmaan ala-asteelta lähtien, mutta jokunen vuosi sitten älysin, ettei siitä mitään tule, kun ei mun taidot riitä. Eikä oo tullu vuosiin kirjotettua enää pöytälaatikkoonkaan. Yläasteella ja kai vielä lukiossakin sitä tuli harrastettua, mut nyt kun lukee niitä, niin melkeinpä vaan hävettää lukea :P

Makeannälän taltuttamista

Lämpöähän sillä pojulla sit illalla oli (37,9 astetta), mutta ihme kyllä sen illan oli silti ihan oma itsensä. Naureskeli ja hymyili, vaikka koko ajan yskitti, silmät oli punaiset ja nenä vuosi. Yö menikin sitten huonoiten kuin koskaan ennen. Poju nukkui varmaan toissayönä yhteensä 4-5h, about kymmenen minsan pätkissä. Tai en nyt kelloa katellu, mutta tuntui, että koko ajan ollaan hereillä. Söi nelisen kertaa ja siihen tuntui aina hetkeksi rauhoittuvan. Ite tuli sitten varmaan nukuttua vielä vähemmän kun pojalla, koska en jotenkin osannu sitten niin nopeasti itse nukahtaa. Oli aikas väsynyt olo sitten aamulla. Viime yönä laitettiin poika kapaloon, kun kuumetta ei enää ollut, ja meni yö tosi hyvin! Heräsi kyllä syömään kolmesti, mutta nukahti joka kerralla heti uudelleen eikä muutenkaan ollut sitä normaalia tutin laittamista takaisin suuhun -rumbaa, jota välillä joutuu tekemään. Menin itekin nukkumaan jo kasin maissa pojan kanssa, mutta mies sitten vielä hieroi selkää ja hartioita, niin se oma nukahtaminen venähti kuitenkin sinne ysin maihin. Sen verran hyvälle tuntui tuo hieronta kuitenkin, ettei yhtään haitannutkaan valvoa vielä hetkeä :) <3 Hyvin sai kuitenkin kuitattua univelat, kun heräsin sitten ysiltä herätyskelloon :) Poju heräili varttia myöhemmin ja oli kanssa pirteämpi eikä silmätkään enää punoita. Yskä ja nuha tuntuu vieläkin vähän olevan, mutta paranemaan päin :)

Neuvolassa meni eilen hyvin. Pikkumiehen kasvu tosin ei oo ihan nyt noussu, pituutta on kasvanut sentin (eli nyt 66,5cm), mutta paino oli tippunu. Tai no -25g, mutta kuitenkin, ei ole noussut. En tiedä johtuuko se nyt tästä kipeänä olosta vai mistä, mutta sittenkin aloitellaan nyt terkkarin ja lääkärin suosituksella ne kiinteät. Eli huomenna, kun iskäkin on sitten kotona, niin aloitellaan :) Potut on ostettu ja niitäpä sitten soseuttamaan vaan. Taidetaankin laittaa iskä antamaan eka annos ruokaa :)

Muutoin pikkumies on kasvanut ja kehittynyt normaalisti ja hyvin. Kaikki etapit, jotka olisi hyvä osata 4kk:n ikään mennessä, on aikaa sitten saavutettu. Lääkäri kehuikin, miten hienosti osaa jo paljon enemmän, kuin mitä vielä "pitäisi" osata. Ikäisekseen kuulemma osaa tosi paljon ja lääkäri kuulosti ihan ihmettelevältä, kun poika siinä demonstroi hienosti tutkimuspöydällä, miten on oppinut nyt jo nostamaan pepun ilmaan ja olemaan varpaiden varassa. Kohta se alkaa siitä liikkuakin, sen verran kovat on harjoittelut! :)

Tein eilen minijuustokakkuja tällä reseptillä ja hyviä tuli :) Miehen mukaan vaan liian pieniä annoksia, kun laitoin ne tosiaan pilttipurkkeihin :D Mutta helppo sitten napata vaikka toinenkin, kun ei noita nyt oikein voi pakastaakaan, kun on kermavaahtoa päällä.

Toinen juttu, mitä tein kanssa tuossa alkuviikosta, oli raakasuklaa. Ohje on ollut mulla tallessa ties miten pitkään, mutta nyt sitten sain aikaiseksi vasta kokeilla. Tuli hyvää, mutta jos tummasta suklaasta ei tykkää, niin ehkä sitten tartteis vähän enemmän makeutusta. Omaan mieleen kyllä ja mieskin tuntui tykkäävän, kun sille varsinkin maistuu kahvin kanssa tumma suklaa :) Tein ekalla kerralla puolikkaan annoksen, jos suklaa olisikin ollut pahaa, mutta ens kerralla teen normiannoksen ja kokeilen tehdä vähän eri makuja. Suklaatahan voi varioida vaikka miten paljon, kun vaan laittaa omia mielijuttuja siihen sekaan. Ekalla kerralla tein keksisuklaata (eli se siitä raakasuklaasta kyllä sinänsä :D), kun mies siitä tykkää.

1dl kookosöljyä

1dl kaakaojauhetta (tummaa)

1rkl makeutusta esim. hunajasta, agavesta, vaahterasiirapista maun mukaan (itse taisin laittaa n. 1,5rkl tuohon puolikkaaseen annokseen, kun siinä ohjeessa, jonka olin joskus netistä ottanut, sanoi tekijä, että tuli vähän turhan kitkerää, kun laittoi vaan 1rkl)

2dl sattumia maun mukaan (esim. pähkinät, rusinat, chilijauhe..)

Sitten vaan vesihauteessa sekoittelee nuo kaikki juoksevaksi ja lisää sekaan myös halutut sattumat, murskattuina, jos tykkää pienemmistä murusista. Sen jälkeen sitten suklaa esim. jääpalamuotteihin tai joihinkin haluttuihin rasioihin/rasiaan ja pakkaseen puoleksi tunniksi. Ja eikun maistelemaan :)

Kannattaa tosiaan säilyttää suklaa sitten pakkasessa, ettei se muutu juoksevaksi taas lämpimässä. Kookosöljyllä kun on se ominaisuus, että lämpimässä on juoksevaa ja muutoin kiinteää. Eikun vaan kokeilemaan! :) Itse kävin just eilen ostamassa kaupasta lisää kookosöljyä. Tähän asti oon pari ruokakokeilua tehnyt kookosöljyllä, joka ostettiin Thaimaan reissulla vuosi sitten palaneen ihon hoitoon :D Mutta samaa tavaraahan tuo on. Nyt olis tuolla pöydällä valmiina aineet seuraavaan satsiin, kunhan jaksais lähteä puuhailemaan. Ei tuossa kauaa mennyt, että sinänsä ei ole mikään ongelma, mutta ajattelin tällä kertaa kokeilla pähkinäsuklaata ja puolukkasuklaata ja jotenkin kehtuuttaa se pähkinöiden pieniminen :D Plus poju nukkuu tällä hetkellä päikkäreitä sohvalla, niin ei tästä kauas voikaan lähteä, ettei toinen vaan vahingossa pyörähdä alas. Noh, kerkeää sitä sitten vähän myöhemminkin :)

Kuulumisten päivittelyä

Perjantaina ajeltiin vihdoin ja viimein ystävien luo viikonloppua viettämään. Asuvat n. neljän tunnin ajomatkan päässä, joten ei olla saatu aiemmin aikaiseksi sinne lähteä. Olisi pitänyt ja olishan niitä viikonloppujakin varmasti ollut aiemminkin, mutta onneksi nyt sentään saatiin aikaiseksi. Oli nimittäin niin ihana viikonloppu, että oikein mielellään olisi viettänyt pidemmänkin ajan siellä! :) <3 Ihana oli nähdä pitkästä aikaa ja vaihdella kuulumisia ja vauvakokemuksia. Heillä on itsellään n. kuukauden meidän poitsua vanhempi poika, joten aika samoissa mennään. Kavereiden pikkunen vipeltää jo kovaa vauhtia eteenpäin ja meidän kaveri katsoi vaan ihmeissään vieressä. Yrittää kyllä jo kovasti päästä liikkeelle, että ei siinä ehkä ihan hirmuisen kauaa enää mene, kun saa olla juoksemassa perässä :) Pojat oli ihan hassuja, kun toinen jos alkoi itkeä, niin toinen aloitti itkun myös. Siitäkös ensimmäinen itkijä sai sitten päähänsä, että "Ai meillä on oikeesti joku hätä, pitää siis itkeä vielä kovempaa" ja oravanpyörä oli valmis! :D Ihanat pikkuvintiöt <3 Katotaan, millasessa pulassa ollaan niiden kanssa jahka vähän kasvavat :) Kesällä viimeistään pitää ottaa uusiksi, joko menemällä kyläilemään heille tai he tulevat tänne meille. Harmittaa hirmuisesti, kun välissä on näin monet kilometrit, niin ei tule nähtyä niin usein. Onneksi on keksitty puhelimet, facebookit, whatsappit ja kaikki muut keinot :)

Pojukin nukkui reissussa paremmin kuin kotona pitkään aikaan :) Ekana yönä heräs pari kertaa syömään ja tokana sit kylläkin neljästi (+aamupala herättyään ysin maissa). Mutta jokaiselta syötöltä nukahti samoin tein uudelleen eikä tuttiakaan tarttenu laittaa erikseen suuhun kun ihan jokusen kerran. Päikkäreille nukahti samalla tavalla ihan tuosta noin vaan ja välillä jopa itkemättä. Outoa, en tiedä oliko se kavereilla ollut ilmastointilaitteen hurina sitten tämän takana vai vaan se, että oli uusi ympäristö. Niinhän se poju nukkui laivareissullakin paremmin kun kotona. Tosin nyt on menny reissun jälkeenkin yöt ihan hyvin. Tänä aamuna oltiin kyllä puolitoista tuntia hereillä, kun ei ilmeisesti millään enää nukuttanut viiden jälkeen, kun oli syöty. Tuli vaan leveää naurua ja pyörimistä sängyllä.

Imetys on mennyt tällä hetkellä niin hyvin, että pidennetään sittenkin vielä hieman sitä kiinteiden aloitusta. Sain hirmuisesti vinkkejä viikonloppuna kaverilta kiinteisiin ja ehdottomasti paras oli se R:n pakastusmenetelmä! Tulee varmasti käyttöön meillekin! :) Soseet on pakastettu jääpalamuoteissa ja sitten seuraavana päivänä napsuteltu irti isompaan pakastusrasiaan. Sieltä on niin helppo sitten ottaa tarvittava määrä kuutioita. En malttais odottaa, vaan tekis mieli tehdä soseet jo pakkaseen, mutta ehkä ei ihan vielä.

Huomenna oliskin neljäkuukautislääkäri neuvolassa, niin katellaan, miten on poju taas kasvanut :) Hirveesti on nyt tullu sylkeä, että lieköhän ne hampaat sieltä tulee. Vielä ei tunnu mitään, mutta alhaalla näkyy neljä vaaleampaa kohtaa. Pikkumies on ruvennut nyt pärisyttelmään kivasti, niin sylki on koko ajan semmosta kuplamössöä :D Hassunkuuloinen pikkupärisijä <3

Tekis hirmuisesti mieli lähteä miehen kanssa lauantaina käymään vaikka syömässä ja kysyä, josko porukat haluais viettää pienen hetken kahden poitsun kanssa. En usko, että olis mikään ongelma (mikäli heillä ei ole suunnitelmia), niin innoissaan ovat olleet ensimmäisestä lapsenlapsesta, mutta mutta.. Nyt kun ei oo saanu enää pumpattua maitoa pakkaseen, kun maidontulo on tasaantunut, niin oon jotenkin ylisäästeleväinen sen kanssa. Entäs, jos sitä sitten jossain vaiheessa ihan oikeesti tartteis? Eikä vaan näin "turhan takia". Vaikka eihän se koskaan oo turhan takia, että käyttää aikaa kahdenkeskiseen aikaan miehen kanssa, mutta.. Hm. Jotenkin kuitenkin mietityttää. Tokihan sen vois tehdä niinkin, että kipaisis pojun syöntien välissä, mutta tuleeko siinä sitten semmonen "pakko keretä siihen ja siihen aikaan takaisin" -fiilis. Poika kyllä syö tasaisesti 2-3h välein, että ainakin sen pari tuntia nyt vois hyvinkin olla poissa. Ja olishan se maito pakkasessa kuitenkin varuilta sitten. Ja toisaalta taas.. Siihenhän se on tarkoitettu, että voi äiti olla välillä hetken jossain muualla, eikä sen tissin kanssa aina siinä vieressä. Plus oma jaksaminenkin on tärkeää, eli jos pienellä irtiotolla jaksais paremmin, niin olishan se pojunkin parasta :) Voi kun joku tekis päätöksen mun puolesta..

Tällä hetkellä ollaan koko perhe vähän kipeinä. Mies on siitä huolimatta töissä ja tulee varmaan kohta kotiin parantelemaan itteään. Ite oon yöstä lähtien niiskuttanut ja aivastellut ja olo on aikas höhlä. Poju oli aamuyöstä kans vähän yskäinen, mutta aamulla ei sitten mitään, niin uskalsin laittaa ulos nukkumaan päikkärit. Nyt kuitenkin taas yskiskelly enemmän ja nenä tuntuu olevan vähän tukkoinen. Jospa olis ohimenevää. Vielä en oo kuumetta mitannut, kun just kun meinasin ruveta, niin huomasin, että toinen onkin nukahtamispisteessä kantoreppuun. Annoin sit nukahtaa siihen ja tuossa se nyt vieläkin on päikkäreillä.

Arkipäivän puuhailuja

Sain just ilmoituksen puhelimeen, että mun paketti olis noudettavissa. Tilasin muutamat farkut kokeiluun, kun raskauden jälkeen yhdetkään omat farkut ei oo ollu sopivat. Kaikki löpöttää ihan ärsyttävästi. Toki oon iloinen siitä, että paino on tippunu ja muutenkin oon pienentyny siitä, mitä olin ennen raskautta, mutta ärsyttävää, kun jopa mun luottohousut lörpöttää reisistä :( Ei oo kovin itsevarma olo kävellä kaupungilla farkuissa. Onneks noi kulahtaneet farkkuleggarit pysyy ees jotenkuten päällä, mut niitäkin saa olla koko ajan kiskomassa ylöspäin. Oonkin suosinu aika paljon semmosta neuletakkia, joka on pitkä ja peittää pahimmat lökötykset takapuolen kohdalta. Mut nyt vaan peukut ristiin, että yhdet farkut olis vaikka täydelliset! :)

Viime yö meni hyvin! :) Poitsu meni nukkumaan vartin yli kasi ja heräs ekan kerran syömään vasta kymmenen tuli kaks! Uskomatonta, nukkui siis putkeen melkein kuus tuntia. Wihuu. Tätä on aiemmin tapahtunut vain yhden käden sormilla laskettava määrä, ainakin muistaakseni. Yhdesti mies kävi laittamassa tutin suuhun, mutta rauhoittui heti ja sit yöllä olin ite hereillä vajaat viis minsaa ja kuuntelin, pitääkö nousta syöttämään, mutta olikin vain uniähinää :) Söi pitkästä aikaa vaan kahdesti yöllä, nyt on moni yö menny sillä neljällä syötöllä. Eihän tuo kolme-neljäkään sinänsä paljon ole, mutta siihen verrattuna, että jossain vaiheessa mentiin sillä 1-2 syöttöä/yö. Nukahtikin hyvin sitten syöntien jälkeen ja aamulla heräsikin sitten puoli kasilta eikä enää nukahtanut. Mutta ei mitään, yritin vielä vähän ite nukkua, kun toinen jumppaili vieressä, mutta ei siitä oikein tullu mitään ja heräiltiin sitten leikkimään :) Heti huomaa, että on itselläkin paljon levänneempi olo, kun ei tartte yöllä olla hereillä ylimääräistä "taistelua" siitä, ettei toinen saa nukahdettua.

Eilen tultiin kotiin mun porukoilta ja kierrettiin kaupan kautta. Syötin pikkumiehen ja mies aloitteli kanakeiton laittoa. Rupesin itse siinä samalla tekemään puolukkakinuskipiirakkaa, kun luin porukoilla Maku-lehdestä ohjeen. Tykkään puolukoista ja piirakka on tosi hyvää, ehkä aavistuksen jopa liian puolukkaista. Kulta ei vielä eilen maistanut, mutta veikkaan ettei tykkää, kun ei oikein puolukat ja kinuski kuulu sen herkkuihin :D Etukäteen tiesin, että "joudun" varmaan piirakan yksikseni popsimaan, mutta ohje kuulosti niin hyvälle, että oli pakko tehdä :) Pitää kattoa, jos heittää osan pakkaseen sitten myöhempää herkuttelua varten.

Poju viihtyi yllättävän hyvin sitterissä keittiössä koko tuon ruoanlaiton ajan. Yleensä alkaa aika nopeasti ärsyttää siinä leikkiminen, viihtyy n. 10-15 minsaa ehken siinä. Nyt hymysuin leikki lelukaarella ja katteli äiskän ja iskän puuhia :)

Ostettiin kaupasta myös ihan kunnollinen sauvasekoitin, kun tuo meidän entinen on vähän niin ja näin, että onko se ihan kovinkaan luotettava. Haissut jonkinverran jo siitä lähtien, kun se mummolta joskus aikoinaan saatiin. Pääsee sitten ensi viikolla ihan kunnon vehkeellä surauttamaan soseet pojalle :)

Kone hurruuttaa tuolla meille puhdasta pyykkiä huomista reissua varten :) Nyt jos tarttuis itse kirjaan hetkeks, ennen kun pitää lähteä levittämään toinen koneellinen pyykkiä. Sitten vielä pikku-ukon vaatteet ja pesuhommat on tehty :)

Löhöpäivä

Olis ollu hyvä keli lähteä käymään vaunulenkillä, mutta päätin olla itsekäs ja jättää välistä. Eilinen poitsun päikkäriaika (3h) meni lähes kokonaan siivoillessa, niin tänään ajattelin ottaa omaa aikaa ihan kunnolla. Laitoin pojan just ulos nukkumaan ja nukkunee varmaan ainakin sen pari tuntia. Mamma-time! :)

Yö meni pitkästä aikaa hyvin :) Ei valvottu kuin yhdesti semmonen tunnin pätkä tuossa kuuden maissa ja muilla syötöillä vaan pienellä kitinällä ja takas omaan sänkyyn nukkumaan. Sillon kuuden maissa jäikin sitten viereen, kun ei vaan meinannu nukahtaa.

Olin niin innoissani taas lähdössä kansalaisopistolle, mutta aamulla tuli sieltä viesti, että ryhmänohjaaja on sairastunut ja tämän viikkoinen leikkilaulutunti on peruttu. No höh. Korvaava kerta ilmoitellaan sitten myöhemmin. Ensi viikolla sitten uudelleen.

Mä en varmaan koskaan totu siihen, että tuntemattomat ihmiset kommentoi meidän pikkumiestä :D No okei, toi ylisöpö jääkarhupuku varmaan on osittain jäänmurtajana, mutta kuitenkin. Monet on kaupassa, joulumessuilla jne kommentoineet suloiseks ja ihmetelleet, miten nukkuu niin hyvin, vaikka ympärillä on niin hirmuinen melu. Ehkä ihanin kommentti kuitenkin tuli tuossa perjantaina, kun oltiin äiskän kanssa kirpparilla. Pengoin kyykyssä alahyllyltä lasten vaatteita ja poitsu oli kantorepussa etupuolella. Joku täysin tuntematon vanhempi rouva kosketti hellästi mun olkapäätä ja sanoi, että "Voi kun on hellyyttävä näky, äiti ja lapsi". Onnitteli kovasti ja toivotti vielä muistaakseni hyviä jatkoja :,) Ihanaa saada tällaisia kommentteja, välillä vaan on jotenkin niin outo tilanne, että ite menee ihan lukkoon. Poitsu valloitti vajaan parin kuukauden ikäisenä lääkärin vastaanotossakin ihmiset (nallepuvullaan, on se kyllä niiiiin suloinen ilmankin <3) ja se meitä palvellut henkilö huusi siihen vielä työkaverinsakin ihailemaan toista :D

Me mennäänkin tänään koko perheellä taas mun porukoille yöks, kun miehen veli tartti meidän auton lainaan. Otetaan sitten porukoilta huomenna niiden kakkosauto, kun loppuviikon pärjäävät yhdellä :)

Mutta nyt kirjan pariin! :)

Loppuviikon kuulumisia

Loppuviikko hurahtikin tosiaan kyläillessä monessa paikassa. Keskiviikkona kävin kaverin luona ja illalla lähdettiin sitten poitsun kanssa mun vanhempien luo kolmeksi yöksi. Torstaina käytiin vierailemassa toisen kaverin luona kotipaikkakunnalla ja perjantaina suunnattiin päiväsittäin takaisin kotiin, kun tuli pistäydyttyä neuvolassa purkamassa vähän sydäntä.

Pojan itkuisuus ja imetysongelmat (rintaraivareita ja syöntiongelmia ollut vähän joulusta lähtien) aiheuttaa nyt vähän itselle tuskastumista ja itsesyyttelyä. Kuulemma aivan turhaa enkä tee mitään väärää. Poika saa maitoa ja ehkä osasyy on se, että äiti yrittää edelleen syöttää liian pitkään, kun toinen on jo paaaaljon isompi ja saa rinnat tyhjennettyä nopeammin. Ehkä. Maitoa kuitenkin tulee, koska neuvolan vinkkinä kokeilin antaa pullosta omaa maitoa vielä imetyksen jälkeen. Ei maistunut enää. Joten kyllä tässä nyt on jostain muusta kyse kuin siitä, että olisi nälkä. En tiedä, liekö on tiheän imun kausi meneillään, kun entisestä 1-2 yösyönnistä ollaan vaihdettu 3-4 syöntikertaan/yö. Väsyttävää, mutta toivottavasti vain väliaikaista. Neuvolassa käynti helpotti kyllä omaa oloa, vaikka mies on ihanasti osittain samoilla asioilla minua lohdutellutkin jo pidemmän aikaa.

Lähdettiin sitten perjantaina takaisin porukoille ja ennen sitä käytiin äiskän kanssa kiertämässä vähän kirpparia. Löytyihän sieltä taas kivoja vaatteita pojulle. Alkaa meinaan nuo yöpuvut olla jo vähän turhankin pieniä, ni pitää vaihtaa jo isompaan kokoon :) Äiti osti myös kirpparilta löytyneen unipussin pikkumiehelle, niin päästään testaamaan, josko siinä nukuttaisi paremmin :) Nyt on pari viikkoa heräilty yölläkin paljon useammin eikä aina ole ollut nälästä kyse.

Mies tuli sittenkin vasta lauantaina hakemaan meidät seuraavaan vierailupaikkaan, niin sai tehtyä kotona vähän omia hommiaan. Oli torstai mennyt koko ilta veljensä apuna, niin sillon jäi omat hommat hoitelematta. Soitti minulle lähtiessään harjoittelusta, ja selvis, ettei ehkä ihan keretä nähdä ennen kuin lähdetään, kun miehen piti vielä käydä kaupassa. Pakkasin just poitsua äidin autoon (oltiin menossa äiskää hakemaan töistä), kun mies kurvas autolla pihaan. Ei ollutkaan mennyt vielä kauppaan, jotta kerkes näkemään meidät vilaukselta ennen lähtöä :) <3

Mennään ensi viikonloppuna vihdoinkin käymään ystäväperheen luona! :) En malta odottaa perjantaita, kun päästään ajelemaan heille kylään. Ihana nähdä pitkästä aikaa ihan kunnolla ajan kanssa. Ja josko meidän pikkumieskin olis jo sen verran iso, että hoksais reagoida kaveriin :D Ainakin on jonkinverran katsellut uteliaana jo kansalaisopistolla muita vauvoja :)

Aloitellaan sitten reissun jälkeen varmaan pikkuhiljaa vähän kiinteitä :) Katellaan olisko se nyt sitten apu tähän itkuisuuteen ja lisääntyneisiin yöheräilyihin. Ja jos ei vielä ala maistua, niin sitten kokeillaan myöhemmin uudelleen.

Tilasin just Ebaysta pojan huoneeseen seinätarran, niin saa vähän koristusta sinnekin. Tällä hetkellä huone on aika pelkistetty, niin jospa tuo toisi vähän eloa seiniin :) Muutenkin ollaan vähän mietitty remppailua, kun tuo portaikon remontti jäi kesken pojan synnyttyä. Vihdoin ja viimein keksittiin, mitä sille halutaan tehdä ja katsotaan, josko se tästä vähän kerrassaan pääsisi toteutukseenkin :) Samalla täyttyi pää tietenkin monista muistakin ideoita, mutta miehen sanoin, jospa hoidetaan ensin tuo portaikko tärkeimpänä alta pois :)

Leikitettiin äsken poitsua tuossa lattialla ja kyllä sydän sulaa onnesta, kun näkee miehen ja pojan nauravan yhdessä ^^ <3

Nyt poitsu vetelee unia kantoliinassa ja minä taidan lähteä silittämään vihdoinkin (neljän kuukauden odotuksen jälkeen) tuon verhon pojan huoneessa olevan kirjahyllyn eteen. Lastenhuoneessa on pakko pitää minun kirjojani, kun ne ei muualle mahdu, mutta haluan piilottaa ne, etteivät ole koko ajan esillä. Mies ripusti kyllä verhovaijerin jo ennen pojan syntymää, mutta en ole saanut aikaiseksi/muistanut silittää sitä siihen tulevaa verhoa. Jospa nyt ottaisin itseäni niskasta kiinni! :)

"Mörkö se lähti piiriin.."

Käytiin tänään leikkimässä ja laulelemassa kansalaisopistolla ja olipas kyllä tosi kivaa! :) Piristää kovasti, kun saa vaihtaa kuulumisia toistenkin äitien kanssa ja pääsee touhuamaan vauvan kanssa vähän musiikillisemmin, mitä kotona. En nimittäin oo niitä hirveesti lauleskelevia äitejä, niin se on hyvä, että edes kerran viikossa tulee laulettua jotakin ei-omasta-päästä-keksittyä :D Selvis, että meidän ryhmässä on kolmaskin vauva, joka on syntyny samana päivänä, kuin meidän pikkumies. Jännä seurata muita vauvoja, jotka on samanikäisiä, ihan tismalleen :)

Tänään oltiinkin reippaita, plus keli antoi periksi, ja käveltiin kotiin. Tuli oikein mukava 8km:n lenkki viipotettua. Saattaa vaan olla jalat kipeet, kun eilisen reilua tunnin lenkkiä lukuunottamatta viime lenkistä onkin jo aikas reilusti aikaa. Mutta tästä se lenkkeily taas lähtee - mikäli pakkaset vaan ei taas iske kovaa.

Tehtiin toissapäivänä bataattiranskalaisia, kanaa, fetakastiketta ja salaattia. Nam! Eilen tosin oli bataattiranskisten sijaan ristikkopottuja, mutta tänään taas bataattiranskiksia. Ihan mielettömän hyviä, vaikkei kumpanakaan päivänä onnistuttu samaan niistä rapeita :P Mutta sitäkin maistuvampia oli. Me ollaan nyt vasta tutustumassa miehen kanssa bataattiin. Ollaan kyllä käytetty sitä n. vuoden verran ruoanlaitossa, mutta lähinnä vaan kahdessa eri ruoassa - kanaa kasvispedillä ja kasvissosekeitto. Nyt löyty uus lemppari :)

Meillä on nyt ollukin aikas itkuinen poitsu jostain syystä viime viikon ajan. Tuntuu olevan hirmuisen väsynyt ja vaikka syöminen onkin vähän parantunut (jouluaatosta lähtien ollu lähes päivittäin jonkinnäköistä rintaraivarin tyyppistä taistelua), niin silti se itku tulee rinnalla melkein joka kerta (ehkä 2/3 syöntikerroista). Lopettaa kyllä tyytyväisenä ja kyllä mulla maitoa tulee, mutta jokin kyllä nyt aiheuttaa pojulle harmia.. Nyt ehkä vähän helpottanu, mutta soitin siitä huolimatta eilen neuvolaan ja käydään vähän juttelemassa ja mittailemassa poitsua perjantaina avoimessa neuvolassa :) Saapahan vähän neuvoja, kun välillä meinaa iteltä keinot loppua. Toivon vaan, että meidän oma terkka kerkeis ottaa meidät vastaan. Sanoi olevansa töissä, mutta saattaa silti olla joku toinen. Tällä hetkellä syödään suurimmaks osaks parhaiten seisten (+samalla liikkuen) tai sitten makuullaan. Parhaiten onnistuu, jos pikkumies on just heränny päikkäreiltä tai yöllä on niin väsyny, ettei tajua, mitä tapahtuu. Mutta jospas tämä tästä :)

Huomenna ajellaankin bussilla toiselle puolelle kaupunkia poitsun kanssa vierailemaan mun kaverin luona. Tosi kiva nähdä sitäkin kaveria pitkästä aikaa. Sen jälkeen sitten kotiin pakkailemaan tavarat ja illalla äiskä käypi hakemassa poitsun ja minut sit mummolaan pariks yöks. Itse asiassa varmaan kolmeks ja mieskin tulee sitten vikaks yöks. Siitä on helppo sit lauantaina suunnata anoppilaan, miehen mummolaan ja kavereiden luo :)

Hemmottelua

Tänään oli pieni mamman hemmotteluhetki, kun kipitin päivällä kaverin tuoliin leikkauttamaan tukkaa vähän uuteen malliin ja vaihtamaan samalla kuulumiset kaverin kanssa :) Noh, uusi ja uusi, pitkänä pidettiin edelleen, mutta reilusti enemmän kerrostusta tällä kertaa. Vielä kun huomenna jaksaisin värjätä tämän järkyn tyvikasvun pois, niin olis ihan uus tukka :) Peittyis tuo latvoissa olevan vaalea läiskä, joka on ilmeisesti edellisellä (ja sitä edellisellä?) kerralla välttänyt hiusvärin kosketuksen :P

Tosi hyvillä mielin lähdin sieltä sit kiertämään lastenvaatekirpparia, joka olikin kiinni ja suuntasin kotimatkan varrella olevaan Konttiin sen sijaan. Hakusessa oli poitsulle uusi ulkohaalari. Ei toppahaalari, vaan enemmänkin semmonen kevät-/syksyhaalari, joka muuntuu talvihaalariks laittamalla toisen kerroksen vaatetta alle. Harmittaa vietävästi, mutta pakko se on alkaa luopua tuosta aivan älyttömän suloisesta valkeasta jääkarhupuvusta. Alkaa meinaan käydä pieneks. Kysyin mieheltä, että onko väliä minkälaisen puvun yritän löytää. Ei kuulemma suuremmin, mutta ehkä ei ihan niin ällösöpöä, mikä tuo oli :D Heh. Ei löytyny mitään ihan maailmaa järisyttävää, mut ihan ok puku kuitenkin. Onpahan nyt joku puku, johon poitsu mahtuu :) Samalla reissulla löyty myös söpö pipo ja tosi lämpimän tuntuset tumput pikkumiehelle :) Tykkään käydä kirppareilla, kun niiltä voi tehdä todellisia löytöjä :) Pitää tehdä täsmäisku tonne lastenvaatekirppiksellekin jossain vaiheessa taas.

Meillä ei ollu tälle viikonlopulle mitään suunnitelmia, mutta niin niitä vaan ilmaantuu. Tänään kävi vierailemassa mun mummo, ukki ja pari serkkua sekä toisen tyttöystävä. Oli kiva nähdä serkkujakin pitkästä aikaa. Huomenna sitten tulee mun porukat :)

Meillä oli pakkasesta sulatettuna maitoa, että mies saa syötettyä pojan sillä välin, kun mä oon huitelemassa kaupungilla. Sitäpä ei tarvittu, kun poitsu nukku päiväunia lähes koko ajan, mut mies sit kuitenkin syötti sen maidon pullosta kun pikkumies heräs päikkäreiltä. Tai siis yritti syöttää. Poika tuntu unohtaneen ihan kokonaan, miten syödään pullosta. Ei kelvannu mitenkään ja näytti vaan järsivän sitä, ihan niinkuin yrittäis purra. Noh, ei siinä sit auttanu, kun imettää nälkäinen kaveri. Kokeiltiin myöhemmin uudelleen - sama homma. Kokeiltiin jopa uudella maidolla, mutta ei sekään sit auttanu. Noh, vähän myöhemmin kun vielä aateltiin kokeilla, ni ei mitään ongelmaa! Maito hävis parempiin suihin ilman mitään ongelmia. En tiedä oliko se sitten ihan himpun verran liian viileää vai mikä, mutta sitten ei näyttäny enää olevan mitään ongelmaa. Hassua, mutta hyvä, että pullo kuitenkin vielä tarvittaessa kelpaa pienestä stopista huolimatta :)

Ens viikolla aattelin lähteä pojan kanssa porukoille pariks yöks, että pääsee välillä kattelemaan vähän eri seiniä kuin näitä omia. Nyt pakkasten takia joutunu napottamaan niin paljon sisällä, että alkaa vähän kaivata maisemanvaihdosta. Onneks kuitenkin pakkaset hellittää ainakin ens viikolla, ni pääsee pitkästä aikaa lenkille ja nukuttamaan poitsua ulkona. Tänäänkin nukku pihalla 3,5h :)

Ehkä nyt pieni lukuhetki blogimaailmassa ja sitten jos vähän iltapalaa.